Janne poika – erilainen nuori
Jannen kautta meidän koko perhe on saanut ”jotain”, mitä emme ehkä muuten olisi saaneet tai ystäväpiiriimme ihmisiä, joihin emme muuten koskaan olisi tutustuneet.
Eri asioiden priorisointia on vauhdissa muutettu, arjen rutiineita on kehitelty tilanteisiin sopivaksi, jne… vaan aina ovat ratkaisut löytyneet.
Jannen Flamenco-harrastus loppui polven pettämiseen. Sääli, sillä Janne piti tanssista ja oli hyvä siinä.
Vallilan vaihe- ja työkeskus ”Valmari” on oikein mukava paikka ja siellä on hyvät työtoverit sekä ihanat ohjaajat. Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ”Ystävätupa” on myöskin Jannen suosikkipaikka, missä tavataan kavereita, kuunnellaan musiikkia sekä pullaa ja limua -tottakai.
YKSINKERTAISTA!
Tekniikka ja taito; isä opettaja.
Rakkaus ja rakastamisen taito; poika opettaja.
(Esa Lahtomaa, kirjani 2003 Sanat on vaan olen sanaton)
RAKKAUDEN LÄHETTILÄS
Kiirastorstai 17.4.2003 kuuntelimme Lyhty ry:n pääsiäistapahtumassa, miten ulkomaalaiset vapaaehtoiset ja ammattiin valmistautujat omalla äidin kielellään (Japani, Liettua, Yhdysvallat, Venezuela, Turkki) toivottivat suvaitsevaisuutta, rakkautta ja rauhaa koko maailmaan.
Heidän yhteinen nimittäjänsä on rakkaus ja välittäminen heikompiosaisista.
Mietin hetken ellei maailmassa olisi yhtään kehitysvammaista tai yleensä vammautuneita, mihin nämäkin ihmiset suuntaisivat ajatuksiaan ja tarmoaan.
Olisiko maailma kylmempi ja itsekkäämpien ihmisten paikka elää.
Katsoin poikaani, tuota erilaista rakkauden lähettilästä, uusin silmin.
(Esa Lahtomaa, kirjani 2003 Sanat on vaan olen sanaton)