Tämä sivu on työn alla, joten kestää hetken muotoutua!
Tavoitteena on vaalia Koivistolaistaustaisten henkilöiden (joko Koivistolla syntyneiden tai heidän jälkeläistensä) muistoja ja mielikuvia esipolvien ajoilta.
Vastaavia ryhmiä on muillakin paikkakunnilla ja tämä sivusto on tarkoitettu Helsingissä asuvien ja vaikuttaviin henkilöihin. Toki mielellämme toivotamme myös muiden paikkakuntien edustajia mukaan, vaikkapa muistelemaan menneitä.
Aluksi historiaa
Evakuointi talvisota ja jatkosota
Suomessa evakuoitiin talvisodan aikana ja rauhanteon jälkeen vuonna 1940 yhteensä noin 430 000 henkeä. Jatkosodan aikana takaisin luovutettuun Karjalaan palanneet joutuivat vuonna 1944 uudestaan evakkoon, ja lisäksi evakkoon lähtivät Petsamon asukkaat.
Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki.
Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan, Lapin sodan alkuvaiheessa evakuoitiin saksalaisjoukkojen miehittämältä alueelta Lapin läänistä ja Oulun läänin pohjoisosista lähes koko väestö, 56 500 henkeä Ruotsiin ja 111 500 henkeä Pohjanmaalle.
Evakot palasivat asuinseuduilleen, mutta saksalaisten poltetun maan taktiikka oli tuhonnut suuren osan Lapin rakennuskantaa ja aiheutti mittavat jälleenrakennustyöt.
Minne siirtokarjalaiset sijoittuivat?
Siirtoväen sijoitus-suunnitelmassa pyrittiin siihen, että samalta seudulta kotoisin olleet karjalaiset pääsivät asumaan lähelle toisiaan. Niinpä esimerkiksi Kouvolan lähelle Valkealan kuntaan muodostui useita kannakselaiskyliä. Sijoitussuunnitelma tähtäsi myös siihen, että uuden kotipaikan tuli vastata mahdollisimman paljon entistä kotiseutua niin taloudelliselta edellytyksiltään, luonnoltaan kuin liikenneyhteyksiltään.
Kannaksen karjalaisten pääetappeina olivat jatkosodan jälkeisellä toisella evakkomatkalla Uudenmaan, Kymen, Hämeen sekä Turun ja Porin läänit. Läntisen Kannaksen väkeä sijoitettiin suomenkieliselle etelärannikolle ja muualta Kannakselta mm. Pohjois-Kymenlaaksoon ja Hämeeseen. Keski-Suomeen, Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan sijoitettiin Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan asukkaita.
Vuoden 1949 lopussa oli siirtoväen määrä lääneittäin seuraavanlainen:
| Uudenmaan lääni | 69 801 |
| Turun ja Porin lääni | 67 922 |
| Hämeen lääni | 73 812 |
| Kymen lääni | 42 264 |
| Mikkelin lääni | 25 051 |
| Kuopion lääni | 50 484 |
| Vaasan lääni | 35 142 |
| Oulun lääni | 13 279 |
| Lapin lääni | 8 003 |
Vuonna 1960 oli jäljellä 310 000 henkilöä ja 1980-luvulla noin 165 000 henkilöä. Valtiotieteen tohtori Leo Paukkusen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa koko maassa 140 482 henkeä.
Alkuperäisistä Heinjokelaisista asui vuoden 1994 lopussa yli 60 % ja Terijokelaisista yli 55 % Uudellamaalla. Heidän lisäkseen Uudellamaalla asui Viipurilaisista ja Kirvulaisista lähes 45 % sekä Viipurin maalaiskuntalaisista ja Tytärsaarelaisista lähes puolet.
Varsinais-Suomeen on keskittynyt yli puolet Kuolemajärveläisistä, yli 30 prosenttia Kurkijokelaisista ja Metsäpirttiläisistä sekä lähes 40 prosenttia Seiskarilaisista.
Hiitolalaisista 35 prosenttia ja Räisäläläisistä 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan. Antrealaisten ja Vuokselalaisten selvä enemmistö oli asettunut Hämeeseen. Kaukolalaisista ja Sakkolalaisista asui yli 40 prosenttia ja Pyhäjärveläisistä runsas kolmannes Pirkanmaalla, Vuoksenrantalaisista ja Äyräpääläisistä noin 30 prosenttia kummastakin Päijät-Hämeessä.
Kymenlaaksoon oli keskittynyt lähes 70 prosenttia Suursaarelaisista, lähes 60 prosenttia Lavansaarelaisista sekä runsas kolmannes Säkkijärveläisistä. Etelä-Karjalaan oli asettunut vajaa 30 prosenttia Jääskeläisistä ja Etelä-Savoon yli 30 prosenttia Rautulaisista. Salmilaisista 33 prosenttia ja Suistamolaisista 21 prosenttia asui Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa asui yli 40 prosenttia Pälkjärveläisistä sekä vajaa 30 prosenttia Korpiselkäläisistä ja Ruskealalaisista.
2024 on Ukrainan sodan ja maailman yleisen tilanteen vuoksi keskustelua lisätty, miten nykypolvi pärjää mahdollisesti vakavasti muuttuneessa tilanteessa. Talvi- ja jatkosodan temmellyksessä ei silloisilla esipolvilla ollut paljoakaan mahdollisuutta varautua… mitenkään. Toki tarpeetkin olivat toisenlaiset, mutta silti…
Tässä nykyajan ohjeistusta niille, jotka kokevat, että jonkinasteista varautumista olisi hyvä harkita tai jopa toteuttaa:
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen
Tiesitkö, että Hietaniemen muistolehtoon voidaan haudata Karjalalaisia tai sukujuuria omaavia henkilöitä. Karjalaisten muistolehto 21X: Kortteli on muistolehtokortteli, johon voidaan haudata viime sodissa luovutetuilla alueilla syntyneitä ja heidän puolisoitaan sekä karjalaiset sukujuuret omaavia helsinkiläisiä vainajia ja heidän puolisoitaan. Uurna tai tuhka haudataan nurmipeitteen alle.
Helsingin Karjalaiset tietoa
Jäsenistö koostuu seuraavista (taulukkoa täydennetään, tässä esimerkit):
| 2024 jäseniä | Suhde Karjalaan | Kaupunki / Pitäjä | Kylä / Torppa | Huomiot |
| 1 hlö(ä) | Evakko | |||
| 1 hlö(ä) | Evakon jälkeläinen | Keskisaari | Patala | |
| Yht. xx |
Sukututkimusta ja vähän muutakin tietoa!
Historiallinen bibliografia.pdf
JohdatusGeneettiseenSukututkimukseen_web.pdf
Esa Lahtomaa toivottaa
OIKEIN RAUHALLISTA JOULUA SEKÄ ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2025!
Huumoria: ”Mitä sukututkija toivoo joululahjaksi? Uusia juuria ja haaroja sukupuuhun!”
Hyvät Koiviston Kaukiaisten sukuseuran jäsenet!
Uuden Vuoden 2025 alkajaisiksi Koiviston Kaukiaisten sukuseuran hallitus järjestää
sukutapaamisen Hyvinkäällä lauantaina 18.1.2025 klo 13-15.30 välisenä aikana.
Kokoonnumme Hyvinkään Karjalaseuran tiloissa entisellä Villakehräämöllä, osoite:
Kankurinkatu 4 – 6 C 2, 05800 Hyvinkää.
Ohjelmassa on kahvittelun ja kuulumisten vaihdon lisäksi
- Esko Kaukiaisen kertomana esitys Suomen ilmavoimien varhaisista vaiheista
1920-luvun Koivistolla
sekä - Matka Muistojen Karjalaan – tutustuminen Karjala-museoon museovastaavan ja
emäntämme Eevaliisa Kurjen opastamana
Ilmoittautumiset sihteerille 15.1.2025 mennessä joko
erja.vaarala (at) gmail.com tai gsm 044 374 0079.
Sukukirjamme ”Tarinoita Koiviston Kaukiaisista” on myytävänä tapaamisessamme.
www.koivistonkaukiaiset.fi/
Tapaamisiin Hyvinkäällä – tuutha Siekii!
Koiviston Kaukiaisten sukuseuran hallitus
Tarkennosta ja täydennöstä jatkossa…